Olen kovin kiitollinen omalle äidilleni, joka on istuttanut minuun myös koneella ompelemisen jalon taidon. Lapsena tein verskapukuja, yhden jakun, yöpuseroita, penaaleja (joista muuten yksi on yhä edelleen käytössä), nukeille vaatteita ja lukuisia muita jo unohdettuja teoksia.
Nyt on kankaita odottelemassa leikkausta ja ompelua. Itelle muutama hamonen, tunika. Likalle hameita, housuja ja jätkälle puseroita.Kunhan vaan saisin aikaiseksi. Kauniilla ilmalla ollaan ulkona, joten välillä toivon sadekelejä. Tällä viikolla pitäisi olla, eli saisinkohan leikattua palat.
Molemmille musuille tein omat kastemekot. Muistoksi jollei käyttöön koskaan haluta.
Ronin puku. 
Ja Wilman: 
Neidin puku oli jokseenkin iso. Loppui aika kesken viimeistelyssä.
Molemmat ovat omasta päästä keksittyjä malleja.
Kommentit